Aika lentää, mut Hertta ei...

Tässä on taas muka ollut kaikenlaista, ettei ole ehditty päivittää kuulumisia tänne blogiin. Mutta nytpä päivitetään.

Mä oon ollut nyt kaks viikkoa flunssassa, eikä loppua näy. Joten Hertta, niin rauhallinen kuin onkin, alkaa pikkuhiljaa hyppiä seinille, kun ei olla päästy kunnon lenkeille. Aivojumppaa vaan koitan kehitellä neidille, ettei vallan masentuis.

Ennen tätä flunssaa oli Hertalla hormoonimyrsky: lenkillä mentiin kuurosoikeina kaikkien hajujen perässä, eikä kuunneltu, saati toteltu mitään. Ja kerran jouduttiin poistumaan koirapuistostakin, kun pojat meni vallan villeiksi. Luulin siis, että juoksuja tekee ja ostin kahdenlaiset pöksytkin tytskälle, kun en tiennyt, tykkääkö enemmän farkuista vai konservtiivisemmista mustista housuista, mut eipä se mitään kunnon juoksuja sitten vielä aloittanutkaan.

Kevät tekee tuloaan: linnut laulelee ja lentelee ihan kuin Herttaa kiusatakseen. Hertta on tarkka tyttö ja pienestä pitäen on tarkkaillut maanpäällisen menon lisäksi ilmatilaa. Viime aikoina neiti on melkein joka ulkoilulla vaaninut puluja, talitinttejä tai variksia ja kun tarpeeksi lähelle päästään, niin tietty pitää koittaa päästä leikkimään niiden kanssa. Ja mä tietty koitan roikkua tiukasti narun perässä, milloin missäkin asennossa. Hertalla kun on usein tapana vaania mun takana ja sitten rynnätä juuri toiselta puolelta kuin hihna menee ja sitten sitä ollaan siististi paketissa molemmat. Pari kertaa Hertta on päässyt yllättämään mut niin täydellisesti, ettei ole ote hihnasta pitänyt, mutta onneks ne linnut osaa lentää, toisin kuin Hertta, niin tytsy on vaan jäänyt hölmistyneinä tuijottamaan lintujen perään, että "mihin te nyt menitte, mä kun oisin vaan tahtonu vähän leikkiä?!"

Vaihdettiin tähän blgiinkin vähän keväisempi ilme, jos se vauhdittaisi noiden lumimassojen sulamista ja lyhentäisi edes pikkuisen tätä loska-aikaa. Mukavaa kevättä vaan kaikille kavereille!!